Karjalan kieli on kotoperäinen kieli Suomessa. Sillä ei kuitenkaan ole maassamme omaa kielilakia. Suomessa karjalankieliseen yhteisöön kuuluu noin 30 000 henkilöä. Tämä teos käsittelee karjalankielisten evakoiden toista ja kolmatta jälkipolvea, jotka elvyttävät erittäin uhanalaista kieltään ja voimaannuttavat omaa kulttuuriaan. Teoksessa tarkastellaan etnologisen muistitietotutkimuksen menetelmin, millaiset tekijät ja olosuhteet ovat toisen maailmansodan jälkeen johtaneet tilanteeseen, jossa karjalankielisten evakkosukujen jälkeläiset joutuvat elvyttämään vaarannettua karjalaa. Tutkimus perustuu eri puolilla Suomea toteutettuihin haastatteluihin. Muistelukerronnassa korostuvat kieliyhteisön jäsenten toimijuudet, joilla he ovat ottaneet kulttuurinsa takaisin omaan haltuunsa erityisesti kansalaisopistoissa, kotiseutumatkoilla, järjestöissä ja sosiaalisessa mediassa.
