Siirtolaisuusinstituutin uudistunut Migration – Muuttoliike -lehti
Siirtolaisuusinstituutin lehti on uudistunut sekä ilmeeltään että sisällöltään. Lehdellä on myös uusi nimi Migration – Muuttoliike, ja se ilmestyy sähköisenä kaksi kertaa vuodessa. Uunituoreen numeron (2/2023) teemana on Aluekehitys ja maan sisäinen muuttoliike.
Suomen sisäinen muuttoliike on viime vuosina selvästi monimuotoistunut. Tämän teemanumeron eri kirjoitukset valottavat tätä ilmiötä. Ne myös luovat pohjan keskustelulle siitä, minkälainen Suomi nykyisten väestöllisten aluekehitystrendien päässä todennäköisesti odottaa ja miten tähän tulevaisuuteen ehkä tulisi vaikuttaa ja miten.
Sisällys
Pääkirjoitus
Tomas Hanell, Markku Mattila: Aluekehitys ja maan sisäinen muuttoliike
Artikkelit
Heli Kurikka, Jari Kolehmainen: Korkeakoulutus muuttoliikkeen ajurina: Keskikokoisten korkeakoulukaupunkien näkökulma
Kari Urpilainen: Millainen on vetovoimainen korkeakoulukaupunki ja kuinka keskikokoinen korkeakoulukaupunki pärjää kilpailussa suurten kaupunkien kanssa?
Hannu Tervo: Oliko koronapandemialla vaikutuksia maassamuuttoon ja aluekehitykseen?
Johannes Herala: Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa
Rasmus Aro, Janne Antikainen: Suomen epätasaisen väestönkehityksen maantiede ja maahanmuutto
Tomas Hanell, Markku Mattila, Toni Ahvenainen, Mika Raunio: Joko lähdet, vastahan tulit? Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden muuttoliike Suomessa vuosina 2010–2021
Antti Kaihovaara: Alueellisten työmarkkinoiden perspektiivistä muuttoliike ei tällä hetkellä optimaalinen
Daniel Rauhut: Refugees’ geographic and socio-economic mobility in rural regions
Maria Tiainen: Syrjinnän ehkäisy on edellytys kotoutumiselle ja paikallisyhteisöön kuulumiselle
Kirja-arviot
Samira Saramo: Finnishness, Whiteness and Coloniality
Elli Heikkilä: Voices of Newcomers: Experiences of Multilingual Learners
Kolumnit
Sami Moisio: Suomen aluekehitys militarisaation aikakaudella
