Helsingin yliopistossa 11.-14.1.2021 järjestettävä virtuaalikonferenssi Colonial/Racial Histories, National Narratives and Transnational Migration kokoaa runsaat viisisataa muuttoliikkeiden ja rasismin tutkijaa Pohjoismaista ja muualta maailmasta neljäksi päiväksi pohtimaan alan keskeisiä kysymyksiä. Konferenssin teemana on suhtautuminen ylirajaisiin muuttoliikkeisiin ja rodullistettuihin vähemmistöihin pohjoismaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat tottuneet kuvaamaan itseään kulttuurisesti homogeenisina kansakuntina ja eriarvoisuuden vähentämistä tavoittelevina hyvinvointivaltioina. Konferenssin järjestäjiin kuuluva etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta toteaa, että vallitseva kansallinen kertomus niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on pitkään sivuuttanut kolonialismin ja rasismin historiat. ”Pohjoismaissa on haluttu nähdä oma historia erillisenä eurooppalaisesta historiasta ja korostettu tasa-arvon ja yhteisymmärryksen perinnettä. Suomessa kansallinen kertomus on keskittynyt sotiin ja pienen maan itsenäisyyskamppailuihin jättäen huomioimatta valtion aktiivisen sulauttamispolitiikan ja vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen historiat. Rasismin historiaa ei ole tunnistettu, vaan on tulkittu rasismia viimeaikaisena maahanmuuttoon tai äärioikeiston nousuun liittyvänä ilmiönä. Rasismi on kuitenkin rakentunut monin tavoin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita”, Keskinen tiivistää.
Konferenssin luennoissa ja työryhmäesityksissä pureudutaan niihin tapoihin, joilla rasismia ylläpidetään, mutta myös keinoihin, joilla eriarvoistavia käytäntöjä voidaan muuttaa. ”Siirtolaisten, alkuperäiskansojen ja rodullistettujen vähemmistöjen näkökulmat voivat muuttaa kuvaa pohjoismaisista yhteiskunnista ja tuoda vaihtoehtoja nykytilalle. Tieteen lisäksi taide voi auttaa löytämään tapoja ymmärtää toisten kokemuksia ja luoda uusia yhteisöllisyyksiä muuttuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa”, huomauttaa Aalto-yliopiston tutkija ja taiteilija Sepideh Rahaa. Hän on koonnut konferenssin ohjelmaan laajan taideohjelman ja vetää paneelikeskustelua, joka käsittelee taiteen mahdollisuuksia purkaa koloniaaleja ja rasististia käytäntöjä. Video- ja elokuvataiteilija Marja Helander kuvaa taiteessaan saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin yhdistämistä ja omaa identiteettiään näiden kulttuurien välimaastossa.
Konferenssin pääpuhujiin kuuluva professori Eduardo Bonilla-Silva Duken yliopistosta Yhdysvalloista on yksi tämänhetkisen rasismintutkimuksen keskeisimmistä tutkijoista. Hän tarkastelee, mikä tekee rasismista systemaattista ja toistuvaa. Hän käyttää esimerkkinä covid-19-pandemian ja Black Lives Matter -mielenosoitusten aikaista yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. ”Usein ajatellaan Yhdysvalloilla olevan erityisen paha rasismiongelma. Mutta ongelma koskee yhtä lailla eurooppalaisia maita, sillä nämä kehittivät modernin rasismin siirtomaajärjestelmänsä kautta”, Bonilla-Silva huomauttaa. Hän painottaa, että modernit länsimaalaiset yhteiskunnat ja niiden kulttuurit rakentuvat tälle perinnölle.
Professori emerita Gloria Wekker Utrechtin yliopistosta näkee Alankomaiden kulttuuria luonnehtivan valkoisen viattomuuden, jolla hän tarkoittaa tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta kolonialismin ja rasismin moninaisista vaikutuksista nykypäivän yhteiskunnalle. Wekker korostaa tarvetta kyseenalaistaa tällaiset ajatustavat, kun etsitään oikeudenmukaisia tapoja elää monikulttuurisissa yhteiskunnissa.
Konferenssin järjestävät tieteelliset seurat Nordic Migration Research ja ETMU (Etnisten suhteiden ja kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimuksen seura), Siirtolaisuusinstituutti ja Helsingin yliopiston CEREN-tutkimuskeskus.
Lisätietoja konferenssin nettisivuilta: https://www.helsinki.fi/en/conferences/20th-nordic-migration-research-conference-and-17th-etmu-conference
Yhteydenotot: prof. Suvi Keskinen, Helsingin yliopisto (suvi.keskinen@helsinki.fi; puh. 050 3119402)