Siirtolaisuusinstituutilla on pitkä perinne maan sisäisten muuttoliikkeiden tutkimuksessa. Vaikka Suomi oli hyvin maatalousvaltainen maa aina 1960-luvulle saakka, niin kaupungistumisen ja poliittisten muutosten myötä väkeä on liikkunut kautta vuosisatojen.
Historiallisesti merkittävistä muuttoliikkeistä voi mainita esimerkiksi metsäsuomalaisten muuton Ruotsiin 1500-luvun lopulla ja inkeriläisten muuton 1600-luvulla nykyisen Pietarin seuduille. Myöhempien valtakunnan rajojen siirtojen ja uusien syntymisen vuoksi ne johtivat pysyvään suomalaisasutukseen Suomen rajojen ulkopuolella.
Poliittiset konfliktit ja sodat ovat johtaneet mittaviin tilapäisiin ja pysyviin muuttoliikkeisiin kautta historian. Nykypäivän näkökulmasta näistä suurin oli Karjalan kaksi evakuointia toisen maailmansodan aikana ja sitä seurannut Karjalan luovutus Neuvostoliitolle. Näiden seurauksena noin 420 000 henkeä asutettiin uudelleen eri puolille Suomea.
Merkittävin edelleen Suomessa vaikuttava sisäisen muuton ilmiö on jatkuva kaupungistuminen. Parhaillaan maassa on muutamia kasvukeskuksia, joihin väki muuttaa, kun samaan aikaan monin paikoin kärsitään väestökadosta.
2000-luvulla kuntien välisiä muuttoja on ollut noin 250 000 vuodessa. Merkittävä osa muuttajista on ollut nuoria aikuisia. Näiden muuttovirtojen vaikutukset näkyvät alueiden rakenteessa ja kehityksessä.
Aihepiirit, joihin liittyen Siirtolaisuusinstituutissa on tehty laajempia tutkimuksia:
- Osaajien muutto ja sijoittuminen työmarkkinoille on ollut tutkimuksen kohteena kahdenuranperheiden osalta. Tällöin on tutkittu niiden asemaa työmarkkinoilla sekä muuttoliikettä että työmatkapendelöintiä. Myös erityisryhmänä opiskelijoiden muuttokäyttäytymistä ja muuttosuunnitelmia on selvitetty Pohjanmaan osalta.
- Muuttoliikkeet ja aluekehitys kaupungeissa ovat olleet tarkastelun kohteena, jolloin on selvitetty Turun ja Tampereen seutujen kehityseroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Myös Seinäjoen ja Vaasan muuttoliikkeitä on analysoitu ja verrattu, miten kaupunkien lähtö- ja tulomuuttajat eroavat toisistaan ja miten Seinäjoen ja Vaasan vetovoimaa voisi parantaa.
- Muuttoliikkeet ja maaseutukysymykset ovat olleet useiden tutkimusten aihepiireinä. Tällöin on tarkasteltu tulomuuttoprosesseja maaseudulle, verrattu Kainuun ja Varsinais-Suomen maallemuuttajia ja yrittäjyyttä ja analysoitu paluu- ja tulomuuttajien toimijuutta maaseutuyhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Keski-Pohjanmaalla.
- Syvällisiä muuttovirta-analyyseja on tehty useampia, kuten vuosina 1996–1997 Etelä-Pohjanmaalta pois tai maakunnan sisällä kunnasta toiseen muuttaneiden muuttomotiivit, Pohjanmaan alueen muuttoliike vuosina 1988–1996 ja vuosina 1977–78 kunnasta toiseen muuttaneiden elinolosuhteet.
- Maahanmuuttajien Suomen sisäiset muutot, asumistoiveet ja kotoutuminen on ollut uutena aihepiirinä tutkimuksen kohteena. Kiinnostavaa on ollut selvittää, millaisiin kuntiin ja alueille maahanmuuttajat ovat kymmenen Suomessa asutun vuoden aikana sijoittuneet ja mitkä ovat olleet muuton motiivit erityyppisille alueille muutettaessa.