EU-maiden maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka ei ole edennyt merkittävästi viime vuosina, osoittaa tänään julkaistu Migrant Integration Policy Index (MIPEX) 2025 -selvitys. Raportti paljastaa kotouttamispolitiikan pysähtyneisyyden sekä sitkeät erot vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä. EU:n keskiarvo on 54/100 pistettä – MIPEX-pisteet muodostuvat sarjasta indikaattoreita, jotka kattavat kahdeksan keskeistä politiikka-aluetta. Nämä alueet jaetaan tarkempiin politiikkaindikaattoreihin, jotka on muotoiltu kysymyksiksi kotouttamispolitiikan eri osa-alueista. Kotouttamispolitiikan kärjessä ovat Ruotsi, Suomi ja Portugali, kun taas vuoden 2004 jälkeen liittyneet jäsenmaat jäävät selvästi jälkeen. Maakohtaiset tulokset perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan vuoteen (2023 tai 2024). EU:n keskiarvo pohjautuu vuoden 2023 tuloksiin.
”EU:ssa maahanmuuttajat saavat usein perusoikeudet ja jonkinlaista pitkäaikaista turvaa, mutta eivät yhtäläisiä mahdollisuuksia. Koulutuksen ja syrjimättömyyden osalta on nähtävissä parannuksia, mutta kansalaisuuden saanti ja poliittinen osallistuminen ovat jopa taantuneet.”, toteaa Migration Policy Groupin tutkimusjohtaja Başak Yavçan.
Suomi kuuluu yhdessä Ruotsin ja Portugalin kanssa EU:n kärkimaiden joukkoon kotouttamispolitiikassa – Suomi on listan toisena, heti Ruotsin jälkeen.
Suomen sijoitukset EU:ssa: (Katso maakohtainen tilanne tästä)
- Kokonaispisteet: 84/100 – EU:n keskiarvo 54
- Pysyvä oleskelu: 96/100 – EU:n korkein tulos
- Koulutus: 88/100 – toiseksi korkein EU:ssa
- Poliittinen osallistuminen: 85/100 – paras tulos yhdessä Portugalin kanssa
Heikoimpana osa-alueena Suomessa on kansalaisuuden saanti (74/100), joka jää selvästi Ruotsin ja Portugalin tasosta. Suomi kuuluu EU:n edelläkävijöihin erityisesti pysyvän oleskelun ja koulutuspolitiikan osalta, mutta kansalaisuuden saannin tiukennukset voivat heikentää pitkäaikaisen osallisuuden edellytyksiä.
Suomi on myös EU:n huippua poliittisen osallistumisen mahdollisuuksissa, mutta raportti huomauttaa, että Suomessa aktiivinen tiedotus maahanmuuttajien osallistumisoikeuksista on ollut puutteellista, mikä heikentää käytännön toteutusta.
Kotouttamispolitiikan onnistuminen tukee koulutusta ja työllisyyttä, vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja vähentää ennakkoluuloja. Rajoittavat käytännöt, erityisesti kansalaisuuden, perheenyhdistämisen ja poliittisen osallistumisen osalta, sen sijaan heikentävät osallisuutta ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.
Jos sinulla nousee kysymyksiä lukuihin liittyen, voit olla yhteydessä Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkijaan Nina Carlssoniin (nina.carlsson@migrationinstitute.fi)