Keräämme muistoja Pohjois-Amerikan ja Neuvosto-Karjalan suomalaissiirtolaisten musiikista 1800-luvun lopulta tähän päivään. Vastaaminen on helppoa ja pienetkin muistot tärkeitä!

Oletko kuullut siirtolaisten tarinoita laulamisesta ja soittamisesta kirkoissa, työväentaloilla tai metsäkämpillä? Muistatko äidin hyräilleen kotona? Kuulitko työläisen laulavan työn lomassa tai lakkomarsseilla? Millaisen musiikin tahtiin tanssittiin? Mitkä laulut toivat lohtua? Millainen musisointi ei miellyttänyt?

Musiikilla oli tärkeä rooli siirtolaisten elämässä, sekä arjessa että juhlassa. Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1860-luvulta lähtien suuntautunut suuri siirtolaisuusaalto synnytti upean soivan perinnön. Laulu ja soitto kaikui raittiusseuroissa, työväentaloilla ja kirkoissa, mutta myös kodeissa ja kyläyhteisöissä. Siirtolaiset lauloivat hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja puhkesivat myös kapinahenkeä uhkuviin taistelulauluihin oikeuksiensa puolesta.

Laulamisen ohella suomalaiset soittivat torvisoittokunnissa, pelimanni- ja tanssimusiikkiyhtyeissä sekä muissa kokoonpanoissa. Kirkoissa veisuuta säestettiin urkuharmonilla tai “piippu-uruilla”. Suomalaiset tallensivat, keräsivät ja kirjoittivat lauluja.  Jotkut kiersivät paikkakunnalta toiselle ansaiten musiikilla elantonsa.  Musiikki loi yhteisöllisyyttä ja auttoi asettumisessa uuteen kotimaahan. Yhä tänään tämä perinne on elävää Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Pohjois-Amerikasta parempaa tulevaisuutta lähdettiin etsimään myös Neuvosto-Karjalaan 1920–1930-lukujen tienoilla. Myös sinne asettuneiden suomalaisten keskuuteen syntyi kiinnostava musiikkikulttuuri, josta tiedetään verrattain vähän.


Muistitietokeräys toteutetaan osana Haavemaa-hanketta. Keräämme muistoja kaikkialta Suomesta ja Pohjois-Amerikasta. Kerätyn aineiston perusteella tehdään tutkimusta siirtolaisuudesta ja laaditaan tieteellisiä, taiteellisia ja yleistajuisia julkaisuja. Aineisto tallennetaan Siirtolaisuusinstituutin arkiston Siirtolaisuuskokoelmiin.

Siirtolaisuuskokoelmat on suomalaiseen maastamuuttoon ja ulkosuomalaisuuteen painottuva kulttuuriperintöarkisto, joka pitää sisällään mm. yksityistä kirjeenvaihtoa, yhdistysarkistoja, haastatteluja ja valokuvia 1800-luvulta nykypäivään niin analogisessa kuin digitaalisessa muodossa. Siirtolaisuuskokoelmat on avoin arkisto, jonka aineistoja käyttävät niin akateemiset tutkijat, koululaiset ja media kuin esimerkiksi taiteilijat ja sukututkijat. Arkisto karttuu pääosin yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla. 


Kerättävät muistot


Muistot voivat liittyä esimerkiksi omaan, sukulaisen, perheenjäsenen tai ystävän harrastaja- tai ammattitasoiseen musiikilliseen toimintaan siirtolaisuuden aikana tai Suomeen palattua. Muiston ei kuitenkaan tarvitse olla pitkä tarina, vaan se voi olla myös vaikkapa vain pieni muisto isoäidin mukanaan tuomasta kehtolaulusta tai iltavirrestä. Muistot voivat herättää niin lämpimiä kuin kipeitä tunteita.

Kirjoita vapaasti omalla tyylilläsi. Voit halutessasi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Millaista musiikkia siirtolainen tai kotiin palannut henkilö soitti/lauloi?
  • Millaisia muistoja tai ajatuksia tämä musiikki sinussa herättää?  
  • Mihin tilanteeseen musisointi liittyi?
  • Millaisessa sosiaalisessa ympäristössä muistelemasi henkilö eli (suku, kyläyhteisö, työpaikka, yhdistykset, seurakunta tms.)?
  • Mitä laulukirjoja tai nuottijulkaisuja käytettiin?
  • Millaisia musiikkitervehdyksiä ja -materiaaleja lähetettiin vanhassa ja uudessa kotimaassa asuneiden kesken?


Vastausohjeet


Vastausten pituutta ei ole rajoitettu. Tekstien lisäksi otamme vastaan myös valokuvia, kirjeitä, päiväkirjoja, äänitteitä, videoita, aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä, haastatteluita jne. Lähetä vain sellaista materiaalia, johon sinulla on oikeus/lupa. Luvallasi tallennamme aineiston Siirtolaisuusinstituutin arkistoon. Aineistoa voidaan luvan annettuasi antaa käytettäväksi tutkimus-, opetus- ja opiskelutarkoituksiin arkiston ohjeistuksen mukaisesti. 

Lähetä vastauksesi viimeistään 31.12.2025 jollakin seuraavista tavoista:

  • Sähköpostitse: saijaleena.rantanen@uniarts.fi tai samuli.korkalainen@uniarts.fi
  • Puhelimitse: Saijaleena Rantanen 040 710 4200 tai Samuli Korkalainen 050 406 0649


Jos lähetät vastauksesi postitse, merkitse kuoreen tunnus “Muistitietokeräys” ja liitä mukaan yhteys- ja taustatietosi sekä lupa aineiston arkistoimiseen Siirtolaisuusinstituutin arkistoon. Kerro myös saako nimesi mainita tutkimusraporteissa (kirjat, artikkelit, esitelmät ym.).

Lisätiedot


Saijaleena Rantanen
saijaleena.rantanen@uniarts.fi
puh. 040 710 4200 

Samuli Korkalainen
samuli.korkalainen@uniarts.fi
puh. 050 406 0649

Käsittelemme tietojasi Taideyliopiston tietosuojakäytännön ja Siirtolaisuusinstituutin arkiston Siirtolaisuuskokoelmien tietosuojaselosteen mukaisesti.