Siirtolaisuusinstituutin tutkimus keskittyy muuttoliikkeisiin ja niiden vaikutuksiin. Tutkimme muuttoliikkeitä niin nykypäivänä kuin menneisyydessä. Siirtolaisuusinstituutin erityinen tehtävä on tuoda esiin suomalaisia muuttoliikkeitä ja ulkomailla asuviin suomalaisiin ja heidän jälkeläisiinsä liittyvää tietoa.
Muuttoliikkeet jaetaan kansainvälisiin, eli maasta- ja maahanmuuttoon, sekä kotimaisiin, eli maan sisäisiin muuttoliikkeisiin. Nämä eri väestöliikkeet ovat monin tavoin kytköksissä toisiinsa, eikä näkemyksemme mukaan ymmärrystä yhdestä ole mahdollista saavuttaa muita huomioimatta.
Tutkimusaihepiiriimme lukeutuvat esimerkiksi työ-, opiskelu- ja perheperusteinen muutto sekä pakolaisuus. Näiden osalta voimme tarkastella monia ilmiöitä, kuten muuttoliikkeiden hallintaa, muuttajien asettumista, etnisten yhteisöjen syntyä ja muuttajien jälkeläisten, eri sukupolvien, kokemuksia.
Muuttoliikkeiden taustalla on usein laajoja kansainvälisiä ilmiöitä ja kehityskulkuja. Näitä ovat esimerkiksi kaupungistuminen, teknologiset murrokset, talouden globalisaatio ja ilmastonmuutos. Lisäksi alueiden väliset erot väestörakenteessa ja elintasossa luovat edellytyksiä muutolle. Keskeistä on myös poliittinen tilanne ja etenkin erilaiset konfliktit saavat ihmisiä liikkeelle.
Vaikka yksilöt ja ihmisryhmät ovat liikkuneet kautta aikain, niin nykymaailmassa monilla on mahdollisuus liikkua paikkakunnalta ja maasta toiseen helpommin ja nopeammin kuin ennen. Ero pysyvän paikolleen asettumisen ja lyhempiaikaisen vierailemisen välillä on liudentunut. Monipaikkainen elämä on melko yleistä, oli sitten kyse pendelöinnistä, mökkeilystä tai osa-aikaisesta elämästä ulkomailla.
Tutkimuksen periaatteet
Siirtolaisuusinstituutin strategisena tavoitteena on tehdä laadukasta ja eettisesti kestävää tutkimusta. Tutkimushankkeemme käyvät tarvittaessa läpi eettisen ennakkoarvioinnin, joka toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.
Olemme sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita sekä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) tiedeviestinnän suosituksia.
Lisäksi olemme sitoutuneet avoimen tieteen periaatteisiin, eli mahdollisuuksien mukaan julkaisumme ovat veloituksetta saavutettavissa, tutkimusprosessit dokumentoituja ja tutkimusaineistot avoimesti muiden tutkijoiden käytössä. Lisätietoja avoimen tieteen periaatteista löytyy Avoin tiede -sivustolta.
Vastuullinen tiede -sivusto opastaa tutkimusetiikan ja tiedeviestinnän hyviin käytäntöihin Suomessa.
–