Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan

Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

Lakimuutosten myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa henkilöille ei myönnetä turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa. Osa kielteisen päätöksen saaneista jää kuitenkin Suomeen eikä heille enää myönnetä tilapäistä oleskelulupaa, kuten aiemmin. Väliinputoajia ovat myös ne, jotka oleskelivat Suomessa humanitaarisella oleskeluluvalla ennen sen lakkauttamista. Osa turvapaikkamenettelyyn tehdyistä muutoksista näyttää myös lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Osittain lakimuutokset ovat siis johtaneet päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä niillä oli tavoiteltu. Samalla ulkomaalaislain kokonaisuudesta on tullut vaikeammin hahmotettava.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti lakimuutosten yhteisvaikutusta lapsen edun toteutumiseen. Lasten asemaa oli tarkastelujaksolla monin tavoin parannettu. Pääosin parannukset olivat kuitenkin kohdistuneet ilman huoltajaa maahan tulleisiin lapsiin, kun taas perheiden kanssa tulleiden lasten asema oli jäänyt jossain määrin vähemmälle huomiolle. Lapsia koskevat parannukset eivät ole täysin ehkäisseet ulkomaalaislain yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin.

Johtopäätöksenä tutkijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä:

  1. Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.
  2. Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.
  3. Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.
  4. Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.
  5. Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.
  6. Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.
  7. Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.
  8. Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.
  9. Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta. 
  10. Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.

Tutkimuksen toteuttivat Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin, Turun yliopiston, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijat. Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkijan Outi Lepolan vastuualueena oli haastattelujen tekeminen ja analysoiminen sekä tilastotiedon kartoitus.

Raportti: Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan

Lue lisää

Lisätietoa hankkeesta:

Erikoistutkija Outi Lepola, Siirtolaisuusinstituutti, p. 045 636 2157, outi.lepola@migrationinstitute.fi (16.2.2021)

Toimitusjohtaja Saara Pellander, Siirtolaisuusinstituutti, p. 040 127 1070, saara.pellander@migrationinstitute.fi (17.2.2021 >)

Tutkimushankkeen johtaja, professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, p. 050 401 3735, elina.pirjatanniemi@abo.fi