Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus: Haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita

 

(in English, below)

Dosentti Marja Tiilikaisen johtama tutkimushanke Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus: Haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita (2018‒2021) käynnistyi Siirtolaisuusinstituutissa tammikuussa 2018. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Hanke tutkii tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia arjen turvallisuuden kokemuksiin ja organisoimiseen haavoittuvien maahanmuuttajien ja heidän transnationaalisten perheidensä keskuudessa ja se koostuu kolmesta osaprojektista:

Johanna Hiitolan projekti Perheestä erossa: Arkielämän rakentuminen erillään perheenjäsenistä tutkii, miten Suomen kiristynyt perheenyhdistämislainsäädäntö vaikuttaa pakolaistaustaisten siirtolaisten perhe-elämään. Hänen tavoitteenaan on ottaa selvää, millaisia strategioita Afganistanista, Irakista ja Somaliasta kotoisin olevat henkilöt kehittävät pyrkiessään tuomaan perheenjäseniään Suomeen. Tutkimus tuo esiin, miten siirtolaiset selviävät tilanteessa, jossa perheen erillään olo jatkuu pidemmän aikaa. Kuinka erossa olo vaikuttaa aikuisten ja alaikäisten siirtolaisten arkipäivän turvallisuuden tunteeseen? Hiitola selvittää myös, millaisia verkostoja ja merkityksellisiä ihmissuhteita siirtolaiset luovat Suomessa lähiomaisten poissa ollessa. Tutkimuksen keskiössä ovat siis siirtolaisuuden hallinnan, ajan ja perhettä koskevien käsitysten risteymät. Aineisto kerätään haastattelemalla sekä aikuisia että alaikäisiä siirtolaisia.

Abdirashid Ismailin projekti Maahanmuuton uusi hallinto Suomessa ja ylirajaiset somalialaiset maahanmuuttajat: Selviytymisen strategioita ja arjen kokemuksia selvittää Suomen uusien maahanmuuttoa koskevien lakien ja politiikkojen vaikutusta turvapaikanhakijoiden ja heidän kotimaahan jääneiden perheidensä elämään. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää sekä paperittomien että pitkittyneessä turvapaikanhakuprosessissa olevien somalialaisten kokemuksia ja kuinka he yrittävät luoda turvallisuutta arjessaan. Toiseksi tavoitteena on tutkia strategioita, joita he käyttävät muuttaakseen epävarmaa maahanmuuttostatustaan. Kolmanneksi hanke pyrkii selvittämään uusien maahanmuuttopolitiikkojen vaikutusta Euroopassa, erityisesti Suomessa olevien siirtolaisten Somaliassa oleviin perheisiin. Aineisto kerätään haastatteluiden ja etnografisen kenttätyön avulla Suomessa ja Somaliassa.

Abdirashid A. Ismail on väitellyt Hankenilta Helsingissä ja hän on toiminut tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti maahanmuuttoon ja diasporaan, kuten turvapaikanhakijoihin, transnationaaliseen muuttoliikkeeseen ja perheiden hyvinvointiin. Hänen erityisalueitaan ovat myös konfliktien poliittinen talous ja valtion muodostuminen. Ismaililla on tähän liittyvää tutkimusyhteistyötä Mogadishussa toimivassa Heritage Institute for Policy Studies (HIPS) -tutkimuslaitoksessa.

Jaana Palanderin projektin Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeus perheenyhdistämiseen tavoitteena on analysoida yksintulleiden, perheenyhdistämistä toivovien lasten tilannetta erityisesti lainsäädännön näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan lain tarjoamaa suojaa niin kansallisen lainsäädännön, Euroopan unionin oikeuden kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Perheenyhdistämislainsäädännön edellytysten lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan neuvonnan ja oikeusavun saatavuutta. Menetelmällisesti tutkimus perustuu dokumenttien kuten lakien, viranomaispäätösten ja oikeuskäytännön analyysiin hallintotieteellisen ja oikeustieteellisen tutkimuksen keinoin. Lisäksi tutkimuksessa haastatellaan viranomaisia ja muita relevantteja toimijoita.

Palander tekee väitöskirjaa perus- ja ihmisoikeuksien roolista ulkomaalaislainsäädännössä ja erityisesti perheenyhdistämisasioissa Tampereen yliopiston julkisoikeuden opintosuunnassa. Lisäksi hän opettaa Itä-Suomen yliopiston Oikeustieteen laitoksen ulkomaalasoikeuden kurssilla.Hän on aikaisemmin tutkinut perheenyhdistämistä, oikeusapua ja maahanmuuttopolitiikan turvallistamista Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa GLASE-hankkeessa.


The research project Family Separation, Migration Status and Everyday Security: Experiences and Strategies of Vulnerable Migrants (2018‒2021) started in January 2018. It is funded by the Academy of Finland and led by Docent Marja Tiilikainen. The project examines the impact of tightened asylum and family reunification policies on the experiences and organization of everyday security among vulnerable migrants and their transnational families. It comprises of three sub-projects:

Johanna Hiitola’s sub-project Families Apart: Navigating Everyday Life in the Context of Family Separation examines how the tightened Finnish family reunification policy influences the family life of those who acquired residency in Finland as refugees or through the asylum process. She investigates the strategies that migrants from Afghanistan, Iraq, and Somalia employ when attempting to bring family members to Finland. Her research will reveal how migrants cope with family separation when living apart for a prolonged period. How does family separation influence migrants’, including minors’, sense of everyday security? In addition, her project examines the networks and meaningful relationships that migrants develop in Finland in the absence of their family members. Thus, she analyzes the intersection of migration control, time, and conceptions regarding family.

Abdirashid A. Ismail’s sub-project The New Migration Regime in Finland and Transnational Somali Migrants: Strategies and Lived Realities of Survival examines the impact of the new Finnish migration laws and policies on everyday security of asylum seekers and their families left behind. The study has three objectives: Firstly, to scrutinize the lived realities of undocumented Somali migrants (including those who are in the long asylum application process with uncertain residence status), as well as the social networks (i.e. transnational family members) and structures they mobilize to organize their everyday security. Secondly, to investigate the strategies employed by these migrants to transform their insecure migration statuses. Thirdly, to explore the impact of the new migration policies on the migrants’ families in Somalia. In Finland, individual interviews with Somali migrant men and women whose claims for asylum were rejected or who still are in the asylum application process in Turku and Helsinki, as well as ethnographic data will be collected. In Somalia, individual and focus group interviews with people who have an immediate family member in Europe will be conducted.

Abdirashid A. Ismail holds a doctorate degree from Hanken School of Economics, Helsinki. He conducted his post-doctoral research at the Department of Social Research, University of Helsinki His research interests include immigration and diaspora, with particular focus on asylum seekers, transnational migration and family well-being. He also studies the political economy of conflict and state formation and is an economics policy fellow with the Heritage Institute for Policy Studies (HIPS) in Mogadishu.

Jaana Palander's project Unaccompanied minors' right to family reunification aims at analysing, especially from a legal perspective, the situation of children who have arrived alone, but who wish to reunite with their families in Finland. In this research, she will analyse the legal protection from the points of view of national law, EU law, and international human rights law. In addition to the legal requirements for family reunification, Palander will also look at the availability of administrative guidance and legal aid. Methodologically, this research is based on legal and administrative analysis of documents such as laws, administrative decisions and court cases. Also interviews of officials and other relevant actors will be conducted.

Palander is working on her doctoral thesis of Public law related to migration law and especially family reunification law in the Tampere university. She also teaches in the migration law course in the Law school of the University of Eastern Finland. Earlier she has been doing research on family reunification, legal aid and securitization of migration policy in a research consortium called GLASE, funded by the Strategic council of the Academy of Finland.

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös